Muunnoslaskin numerojärjestelmälle

Käytämme päivittäin desimaalilukujärjestelmää. Desimaalilukujärjestelmässä numeroiden sijainti vastaa 10:n potenssia (kantaluku 10). Tämä tarkoittaa sitä, että siirtyessäsi vasemmalle vähiten merkitsevästä bitistä siirryt seuraavaan kohtaan sen jälkeen, kun olet saavuttanut arvon 9. Arvo 9 vastaa 9 "ykköstä" ja 10 vastaa 1 "kymppiä".

Binäärijärjestelmän kantaluku on 2, joten siinä käytetään ainoastaan ykkösiä (1) ja nollia (0). Kukin kohta vastaa askelta, jonka koko on 1. Binäärilukua 1 seuraa järjestyksessä luku 10 (1 on kohdassa “kakkoset” ja 0 kohdassa ”ykköset”). Seuraava luku olisi 11 (1 kakkonen + 1 ykkönen). 100 vastaisi desimaalilukua 4 (1 nelosta, 0 kakkosta, 0 ykköstä). Binäärilukujärjestelmän suurin etu ohjelmoinnissa on se, että sähköisillä piireillä on helppo esittää kaksi tilaa. Elektroniikassa arvot 1 ja 0 voidaan esittää tiloina päällä ja pois päältä. Tämä tekee binääriluvuista perustan kaikelle ohjelmoinnille. Binäärilukujen heikkous on se, että binääriluvuista tulee hyvin pitkiä, jos luku on suuri.

Oktaalijärjestelmä käyttää kantalukua 8, mikä tarkoittaa että numeron paikka (LSB:stä) vastaa lukuja yksi, kahdeksan, kuusikymmentäneljä jne. Esimerkiksi oktaalilukujärjestelmän luku 135 voidaan purkaa osiin 1x64 + 3x8 + 5x1, yhteensä 93. Oktaalijärjestelmä on nykyään vähemmän suosittu ja sen on suurelta osin korvannut kantalukua 16 käyttävä heksadesimaalijärjestelmä.

Heksadesimaalijärjestelmä perustuu kantalukuun 16 ja siinä käytetään numeroita 0–9 ja kirjaimia A–F. Tässä järjestelmässä "ykkösiä" vastaava paikka kasvaa nollasta yhdeksään, mutta "10" esitetään kirjaimella A, 11 kirjaimella B jne. Heksadesimaalijärjestelmän suurin etu on se, että sillä on helppo esittää erittäin suuria lukuja. Heksa-arvo 4B6 voidaan purkaa osiin 4 (binäärinen 0100) B (binäärinen 1011) 6 (binäärinen 0110). Tällä tavoin se voi ottaa erittäin pitkän binäärimerkkijonon ja tiivistää se helppolukuisempaan muotoon.