Ledien toiminnan optimointi arkkitehtonisen valaistuksen suunnittelussa

Arkkitehtonisessa valaistuksessa perinteisesti käytettävien valonlähteiden eli hehkulamppujen, halogeenilamppujen ja loistevalojen tilalle vaihdetaan nopeassa tahdissa ledipohjaisia valonlähteitä. Myös uudet ratkaisut perustuvat ledien käyttöön. Syyt ovat selviä: ledivalaistusta vaaditaan joissakin tapauksissa rakentamista koskevissa säännöksissä, minkä lisäksi ledit ovat huomattavasti tehokkaampia, edullisempia käyttää ja tuottavat vähemmän lämpökuormaa. Lisäksi lamppujen vaihtoväli on pidempi (eli kunnossapitokustannuksia aiheutuu vähemmän), ja ledivalaistuksen avulla rakennuksen toimintoja voidaan ohjata älykkäämmin.

Ledien käyttö olemassa olevissa valaisimissa ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Niiden ohjaukseen tarvitaan nimittäin uusi ohjauspiiri, joka säätää virtaa (ei jännitettä), ja tarjoaa usein myös himmennysmahdollisuuden. Lisäksi hehkulamput ovat resistiivisiä kuormia, joita voidaan käyttää suoraan verkkovirralla, mutta ledien kohdalla tilanne on toisenlainen. Niiden tehokerroin ei ole vakaa – virta ja jännite eivät siis ole samassa vaiheessa – ja niiden hakkuriohjauspiiri saattaa aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä (EMI). Ohjauspiirin täytyy pystyä toimittamaan ja ohjaamaan ledikuorman ominaisuuksien mukaisesti optimoitu ohjausvirta. Ohjaimen täytyy myös huolehtia tehokertoimen korjauksesta (PFC), himmennyksestä ja sähkömagneettisten häiriöiden vaimentamisesta.

Tässä artikkelissa käsitellään arkkitehtoniseen valaistukseen liittyviä näkökohtia ja mikropiirejä, joiden avulla ledejä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Sen jälkeen artikkelissa esitellään Diodes Incorporated ‑yhtiön mikropiirejä ja esimerkkejä todellisista virtapiireistä.

Arkkitehtonisen valaistuksen tavoitteet ja ledien käytön haasteet

Arkkitehtonisella valaistuksella tarkoitetaan kaupallisten rakennusten, kuten myymälä-, toimisto- tai varastorakennusten sisä- ja ulkopuolelle asennettujen valaistusjärjestelmien suunnittelua ja käyttöä. Arkkitehtonisen valaistuksen suunnittelussa pyritään tasapainottamaan valaistustaide ja ‑tiede tunnelmien herättämiseksi ja visuaalisesti kiinnostavien kokonaisuuksien luomiseksi. Lisäksi sillä pyritään parantamaan tilasta tai paikasta syntyvää kokemusta ja täyttämään tekniset sekä turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Tämä termi ei sisällä käyttäjien lisäämiä tai uudelleenjärjestämiä tilapäisiä valaisimia, kuten työntekijöiden valitsemia pöytälamppuja, vaan se kattaa ”rakennukseen kuuluvan” valaistuksen. Lyhyen ja pitkän aikavälin muuttuvista tarpeista johtuvat muutokset ja jopa uudelleenjärjestelyt ovat kuitenkin usein mahdollisia.

Arkkitehtoninen valaistus on muuttunut viime vuosina laajemmaksi ja teknologisemmaksi alaksi, ja sen haasteet ovat lisääntyneet. Tämä johtuu ennen kaikkea energiansäästöstä ja tarpeesta hallita valaistukseen liittyviä toimintoja sekä ominaisuuksia. Ledipohjaisesta valaistuksesta on tullut yleisin arkkitehtonisen valaistuksen päivityksessä käytettävä menetelmä, joten ledien tehokkaaseen käyttöön soveltuvien tekniikoiden, virtapiirien ja komponenttien merkitys on lisääntynyt entisestään.

Ledipohjaiseen rakennusvalaistukseen siirtyminen johtuu pitkälti erilaisista määräyksistä ja standardeista, joilla ohjataan tehokkuuteen liittyviä tekijöitä, kuten himmennettävyyttä, tehokertoimen korjausta ja sähkömagneettisten häiriöiden syntymistä. Tällaisten erittäin monimutkaisten ja kattavien vaatimusten yksityiskohdat vaihtelevat alueittain, maittain ja Yhdysvalloissa jopa eri osavaltioiden kesken.

Yhdysvalloissa tärkeimpiin vaatimuksiin kuuluvat liittovaltion Energy Star ‑standardit sekä Kalifornian niitä tiukemmat Title 24 ‑rakentamismääräykset. Title 24 ‑määräyksissä asetetaan muun muassa seuraavat vaatimukset:

• läsnäolotunnistimien käyttö valaistuskuormien automaattiseen kytkemiseen ja sammutukseen
• himmennettävät lediohjaimet
• hyvä energiatehokkuus (lumenia syöttötehon wattia kohden)
• yksittäisten valaisimien ja valaisinryhmien Smart Connected Lighting (SCL) ‑määräyksiä tukeva langaton ohjaus Bluetoothin, Zigbeen tai DALI/IEC 62386:n kautta sekä järjestelmän valmiustilan tehonkulutus alle 200 milliwattia (mW)
• ledien lähtövirran aaltoilu alle 30 % ärsyttävän ja häiritsevän välkynnän välttämiseksi
• PFC vähintään 0,9 määritetyllä suuremmalla teholla
• harmoninen kokonaissärö (THD) alle 20 % ei-resistiivisten kuormien tehohäviöiden minimoimiseksi.

Himmennystaajuutta ja välkyntää koskeva lisäys: Vaikka ihmissilmä ei yleensä havaitsekaan taajuudeltaan yli 100 Hz:n välkyntää, ledien kirkkauden tai värin säädössä käytettävään pulssinleveysmodulaatioon (PWM) liittyy samankaltainen ilmiö, jota toisinaan kutsutaan eflickeriksi. PWM-säädössä ledivalo sammutetaan lyhyeksi hetkeksi kerrallaan (satoja mikrosekunteja) korkealla taajuudella. Tällainen himmennystaajuus voi reagoida tavallisten ledi-indikaattorien, näyttöjen, turvakameroiden ja muiden optisten kuvantamislaitteiden skannaus- ja virkistystaajuuksien kanssa. Ledien virkistystaajuuksien tulisi sen vuoksi olla huomattavasti suurempia kuin taajuuden, jonka silmät pystyvät havaitsemaan, ja tästä onkin huolehdittu Diodes Incorporatedin komponenteissa.

Siruista piirisarjoihin

Lukuisten energiaan liittyvien vaatimusten täyttäminen aiheuttaa suunnitteluun haasteita, joiden ratkaisemisessa on otettava huomioon ristiriitaiset lähestymistavat, sillä jokaisen tavoitteen ”parhaisiin” ratkaisuihin liittyy väistämättä erilaisia vuorovaikutuksia ja kompromisseja. Saatavana on yksittäisiä, ongelman tiettyjen näkökohtien ratkaisemiseksi optimoituja mikropiirejä, mutta kokonaisratkaisussa on varmistettava, että nämä mikropiirit toimivat harmonisesti yhdessä ja vahvistavat toistensa toimintaa, eivät häiritse toisiaan.

Usein kannattaakin valita käyttöön tietyn toimittajan mikropiirit ja niihin mahdollisesti liittyvä toimittajan kokoama piirisarja eli näiden mikropiirien kanssa käytettävät varmennetut piirit. Näin suunnittelijat saavat työhönsä hyvät lähtökohdat ja pääsevät käyttämään testattua topologiaa. Diodes Incorporated tarjoaa ledipohjaiseen arkkitehtoniseen valaistukseen piirisarjavaihtoehtoja kahdesta eri ryhmästä. Yhteen ryhmään kuuluvat pientehokäyttöön (alle 30 W) tarkoitetut, yleensä sisällä käytettävät ratkaisut, toiseen taas suurempitehoiset ulkokäyttöön suunnatut järjestelmät (yli 30 W).

Kuvan 1 lohkokaaviosta käy ilmi, miten alle 30 watin tehoisiin sovelluksiin tarkoitetun piirisarjan muodostavat kolme perusmikropiiriä – himmennettävä lediohjain, aaltoilun vaimennin ja himmennyssignaalirajapinnan ohjain – ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tarjoavat tarvittavat ydintoiminnot.

Kuva 1: Kehittyneet mikropiirit – himmennettävä lediohjain, aaltoilun vaimennin ja himmennyssignaalirajapinnan ohjain – muodostavat alle 30 watin arkkitehtonisen valaistusratkaisun ytimen. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

Tarkastelkaamme seuraavaksi näitä kolmea mikropiiriä yksitellen. AL1666S-13 on suorituskykyinen himmennettävä lediohjain, joka toimii laajalla syöttöjännitealueella (85 volttia AC (VAC) – 305 VAC). Sen PFC on yli 0,9 ja THD alle 10 %. Se tukee 0–10 voltin analogista himmennystä 5–100 %:n alueella ja toimii kaikkien ANSI-standardin mukaisten himmentimien kanssa. Ei-analogisessa PWM-himmennyksessä säätöalue on 1–100 % 1 kilohertsin (kHz) taajuudella. Laitteen täsmällinen ledivirran linjasäätely alle ± 2 %:n tarkkuudella ja ledivirran kuormansäätely alle ± 2 %:n tarkkuudella täyskuormituksesta puolikuormitukseen varmistavat yhtenäisen suorituskyvyn.

AL5822W6-7 on adaptiivinen 100/120 Hz:n ledivirran aaltoilun vaimennin SOT-23-6-kotelossa. Se onnistuu virran aaltoilun minimoinnin vaikeassa tehtävässä ja täyttää yhä tiukentuvien standardien vaatimukset. Koska tämä laite on yhteydessä ledeihin, siinä on oltava myös suojaus oikosulkuja, ylivirtaa ja liiallista kuumenemista vastaan. Lisäksi se tukee piirin ja valonlähteen kytkemistä ”jännitteiseen” pistorasiaan. Kuten alla olevat esimerkit osoittavat, se pystyy vähentämään aaltoilua dramaattisesti, vain muutamaan prosenttiin alkuperäisestä arvosta. Esimerkiksi AL1666S-13-piiriä muistuttavan suorituskykyisen ja himmennettävän AL1665S-13-lediohjaimen virran aaltoilu on noin 520 milliampeeria (mA), mutta AL5822-piiriä käytettäessä se laskee vain 17 mA:iin (kuva 2).

Kuva 2: Suorituskykyisen ja himmennettävän AL1665S-13-lediohjaimen lisääminen järjestelmään vähentää aaltoilun 520 mA:sta (huipusta huippuun) vain 17 mA:iin. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

Lopuksi vielä AL8116W6-7, joustava 0–10 voltin himmennyssignaalirajapinnan ohjain. Se toimii laajalla 10–56 voltin V_CC-alueella ja käyttää jännitteenä apukäämityksen, virtakiskon tai lediketjun lähtöjännitettä. Se tukee PWM-himmennystä 0,2–10 kHz:n taajuudella 0–10 voltin ohjauksella ja (resistiivisellä) potentiometrihimmennyksellä (0–100 kilo-ohmia (kΩ)). Se muuntaa himmennysohjauksen järjestelmän tarvitsemaksi PWM-lähdöksi ja tarjoaa käyttöön yksinkertaisen himmennysratkaisun eristyssuojuksen ylitse. Lisäksi siinä on ± 2,5 %:n PWM-lähtökäyttöjakso, joten sillä voidaan säätää himmennystä tarkasti, mikä on kriittistä lukuisista ledeistä koostuvissa ratkaisuissa.

Ylätason lohkokaaviot voivat tietenkin antaa virheellisen käsityksen tarvittavista komponenteista, kuten passiivista komponenteista, diskreeteistä aktiivikomponenteista ja muista mikropiireistä. Siksi on tärkeää tutustua varsinaiseen piirikaavioon ja hahmottaa sen avulla koko virtapiirin vaatimukset, sillä ne vaikuttavat kotelointiin, tuotantoon ja kustannuksiin.

Kuvassa 3 esitetty kuvan 1 < 30 watin piirisarjan piirikaavio osoittaa, kuinka harvoja komponentteja tosiasiassa tarvitaan. (Muuntajalla T1 ja optoerottimella huolehditaan ensiö- ja toisiopuolten galvaanisesta erotuksesta.)

Kuva 3: Kuvan 1 ylätason lohkokaavion piirikaavio osoittaa, että ratkaisun toteuttamiseen tarvitaan vain muutama lisäkomponentti. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

Koska kaikkiin hakkuripohjaisiin virtapiireihin liittyy tosielämässä tekijöitä, jotka eivät käy ilmi pelkästä piirikaaviosta, suunnitelman validointia ja varmennusta voi nopeuttaa käyttämällä arviointialustaa. AL1666+AL8116+AL5822EV1 on kyseisille kolmelle mikropiirille tarkoitettu arviointialusta, jolla voidaan toteuttaa 0–10 voltin alueella himmennettävä yksivaiheinen flyback-lediohjain korkealla PFC-arvolla (kuva 4). Se tuottaa 90–305 VAC:n tulojännitteestä 1 200 mA:n vakiolähtövirran 25–50 voltin jännitealueella.

Kuva 4: Projektin valmistumista voi nopeuttaa AL1666+AL8116+AL5822EV1-arviointialustalla (ylä- ja alakuva), joka auttaa hahmottamaan ledivalojen himmennettävän ohjauspiirin toiminnan perusteellisemmin. Siinä käytetään ensiöpuolen AL1666-ohjainta, toisiopuolen himmennysrajapinnan AL8116-mikropiiriä ja ledien virran aaltoilun AL5822-vaimennuspiiriä. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

Koolla on merkitystä taaksepäinyhteensopivuuden kannalta

Yleisesti ajatellaan, että pienempi on parempi, mutta miksi pienempi koko ja lyhyempi osaluettelo ovat tärkeitä? Kun ledien ohjaukseen yksitellen tai ryhminä käytetään mikropiirejä, kyse on osittain taaksepäinyhteensopivuudesta aiempien (hehku)lamppujen kanssa.

Vaikka arkkitehtonisessa valaistuksessa on yleisesti käytössä monia erikokoisia lamppuja, etenkin MR16 on laajalti käytössä asuinrakennusten ja liiketilojen suunnatussa valaistuksessa (kuva 5). Tämän kokoiset halogeenilamput ovat olleet vuosikausia yksi yleisimmin käytetyistä arkkitehtonisen valaistuksen valonlähteistä.

Kuva 5: Arkkitehtonisessa valaistuksessa yleisesti käytettävän MR16-halogeenilampun mitat. (Kuvan lähde: Wikipedia; W.W. Grainger, Inc.)

MR16:n halkaisija on maksimissaan 50 mm. MR-lyhenne tulee sanoista ”monikulmainen heijastin”, ja juuri heijastin määrittää lampusta tulevan valon suunnan ja hajaantumisen. Tämä lamppu saa yleensä (ei kuitenkaan aina) käyttöjännitteensä 12 voltin vaihtosähköjohdosta, tavallisimmin verkkovirtajännitteen alennusmuuntajalta.

Pienen MR16-halogeenilampun tehontarve on 20 wattia ja käyttöikä 2 000 – 6 000 tuntia. Vastaavan ledilampun tehontarve on puolestaan vain muutama watti ja käyttöikä 100 000 tunnin luokkaa. Ledivalaistuksen yleistyessä arkkitehtonisessa valaistuksessa on tärkeää pystyä sisällyttämään pakettiin myös tarvittavat virtapiirit, jotta tuotteita voidaan käyttää vaivattomasti valtavien vaihtomarkkinoiden lisäksi myös uusissa toteutuksissa.

Kasvavien tehovaatimusten täyttäminen

Esimerkiksi ulkokohteissa käytettävissä yli 30 watin ledilampuissa (mikä vastaa noin 3 ampeerin (A) ledin virtatasoa) kaksivaiheinen topologia saattaa olla yksivaiheista ratkaisua parempi vaihtoehto, vaikka molemmissa vaihtoehdoissa voidaan käyttää samoja ohjaus- ja viestintämoduuleja (kuva 6).

Kuva 6: Suurempitehoisissa ledivalaistusratkaisuissa (yli 30 wattia) hyödynnetään kaksivaiheista topologiaa (oikealla), pienempitehoisissa puolestaan yksivaiheista (vasemmalla). Molemmissa ratkaisuissa voidaan kuitenkin käyttää samaa ”älyrajapintaa”. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

Tässäkin tapauksessa suurempitehoisen ledivalaistusratkaisun piirikaavio tarjoaa yksityiskohtaisemmat tiedot (kuva 7).

Kuva 7: Piirikaaviosta käy jälleen ilmi, että tämän suurempitehoisen ratkaisun integrointitaso on varsin korkea. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

Toteutuksen ytimen muodostavat kolme mikropiiriä, aivan kuten pienempitehoisessakin ratkaisussa. Niistä ensimmäinen on AL1788W6-7, ensiöpuolen ohjain, joka tukee jännitteenalennus- ja flyback-topologioita, joissa ei tarvita optoerotinta. Sen kvasiresonantti (QR) toiminta ja ”valley-on”-toiminto varmistavat, että kytkentähäviöt pysyvät pieninä. Tehokerroin on yli 0,9 ja THD alle 15 % sekä tehonkulutus valmiustilassa alle 200 mW (tätä tilaa voidaan käyttää esimerkiksi päivällä, kun valot eivät ole päällä) varmistavat kokonaistehokkuuden.

Seuraavana tulee AL17050WT-7, eristämätön universaali AC-jännitteenalennussäädin, joka pitää jännitteen tarkasti vakiona erittäin pienellä valmiustilan tehonkulutuksella. Piiri on pakattu pikkuiseen SOT-25-koteloon. Piirissä on 500 voltin MOSFET, ja se toimii yksikäämisellä induktiokelalla, joten ulkoiset komponentit ovat yksinkertaisempia ja materiaalikustannukset pienempiä. Piirin sähkötekninen rooli ja sijainti kokonaistopologiassa ovat syitä siihen, että laitteessa on useita ”tuotantokerroksia”, kuten ylikuumenemissuojaus, V_CC-alijännitteen lukitus, lähtöpuolen oikosulkusuojaus, ylikuormitussuojaus ja avoimen piirin suojaus.

Lopuksi ratkaisuun kuuluu vielä AL8843SP-13, 1 megahertsin (MHz) jännitteenalennusregulaattori ja analoginen PWM-himmennyksellä varustettu lediohjain. Se pystyy tuottamaan jopa 3 A:n lähtövirran, jota voidaan säätää ulkoisella vastuksella. Laite toimii laajalla syöttöjännitealueella (4,5–40 volttia), ja sen ± 4 %:n virranmittaustarkkuus varmistaa ylivoimaisen hyvän kanavien välisen sovituksen usean ledin ratkaisuissa.

AL8843SP-13 sisältää virtakytkimen ja yläpuolen lähtövirran mittauspiirin. Muunnin pystyy syöttöjännitteestä ja ulkoisista komponenteista riippuen tuottamaan jopa 60 watin lähtötehon peräti 97 %:n prosentin höytysuhteella. Tärkeä himmennystoiminto voidaan toteuttaa ulkoisella ohjaussignaalilla käyttäen kotelon yhtä kosketinnastaa, johon voi syöttää joko DC-jännitteen tai PWM-signaalin. Tämän lämpöteknisesti edistyneen SO-8EP-koteloon pakatun laitteen suojaustiloihin kuuluu suojaus avoimelta tai oikosulkuun joutuneelta lediltä sekä virtamittausresistorilta.

Aivan kuten pienempitehoisessa lediohjausjärjestelmässäkin, arviointialusta voi myös suurempitehoisessa vaihtoehdossa vähentää huomattavasti suunnittelutilanteen perusteelliseen hahmottamiseen kuluvaa aikaa ja viedä projektia eteenpäin tehokkaammin. Ledivalojen AL8843SP-13-jännitteenalennusohjain on suurempitehoisen ratkaisun haastavin komponentti. Diodes Incorporated tarjoaa sille ratkaisuksi AL8843EV1-arviointialustan (kuva 8).

Kuva 8: AL8843SP-13-piirin käyttäjät voivat hyödyntää perusmuotoista AL8843EV1-arviointialustaa, joka keskittyy täysin yksivaiheiseen jännitteenalennusohjaimeen ja 3 A:n analogiseen PWM-himmennyksellä varustettuun ledien ohjausmikropiiriin. (Kuvan lähde: Diodes Incorporated)

AL8843EV1-arviointialustassa voidaan suunnitella mikropiirin perustoimintoja ilman muiden aktiivisten komponenttien vuorovaikutusta tai häiriöitä.

Yhtenäiset valaistuksenhallintaratkaisut

Yksi modernin ledipohjaisen valaistuksen järkevistä ja toivotuista parannuksista on mahdollisuus Smart Connected Lighting ‑määritysten (SCL) noudattaminen eli mahdollisuus toteuttaa yhtenäinen valaistuksenhallintaratkaisu. SCL-määrityksen ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus ohjata yhteysstandardin avulla sekä valoryhmiä että tietyn ryhmän yksittäisiä valaisimia.

Mitä etuja SCL tarjoaa? Ylätason järjestelmän näkökulmasta, ehkä hieman spekuloiden ja liioitellenkin, yhtenäinen valaistusinfrastruktuuri on investointi koko rakennuksen kattavaan yhteysjärjestelmään. Kiinteistönhoitajat voivat tämän infrastruktuurin kautta virtaavan datan avulla integroida ja automatisoida rakennuksen ydinjärjestelmiä ja pidentää niiden käyttöikää, alentaa käyttökustannuksia, parantaa suorituskykyä ja vähentää käyttökatkoja.

Joidenkin analyytikkojen mukaan valaistuksen yhteysjärjestelmän edut ulottuvat pelkkää valaistusta pidemmälle. Esimerkiksi Silvairin CTO ja perustaja Szymon Slupik katsoo, että ”älykkään valaistuksen mahdollistamien lisäpalvelujen arvo on 7–10 kertaa suurempi kuin pelkkä valaistuksen ohjauksella ja energiansäästöllä saavutettu arvo”.

SCL-valaisimet ovat usein pitkään passiivisessa ”kuuntelutilassa”, joten valmiustilan tehonkulutus on tärkeä suunnitteluparametri, jonka enimmäisarvot on määritetty sovellettavissa määräyksissä. Diodes Incorporatedin ohjainten ja säätimien valmiustilan tehonkulutus on reilusti vaadittua pienempi. Lisäksi ne toimivat yhdessä erilaisia rajapintastandardeja, kuten Bluetoothia, Zigbeetä ja Wi-Fiä tukevien himmennyksen ohjaus- ja viestintämallien kanssa.

Yhtenäisten valaistusjärjestelmien asentamista edistää myös koko toimialaa koskevien standardien kehittäminen, koska näin voidaan varmistaa eri toimittajien SCL-komponenttien yhteentoimivuus. Esimerkiksi Bluetooth Special Interest Group (SIG) on kehittänyt laajamittaisten laiteverkkojen luomiseen optimoidun Bluetooth-mesh-standardin yhteistyössä valaistusalan kanssa. Bluetooth SIG ja DALI Alliance ovat myös luoneet yhdessä standardirajapinnan, jolla D4i-sertifioituja valaisimia ja DALI-2-laitteita voidaan käyttää valaistuksen Bluetooth-pohjaisissa mesh-ohjausverkoissa (D4i on älykkäitä IoT-valmiita valaisimia koskeva DALI-standardi). Data pääsee tämän rajapinnan kautta virtaamaan esteettömästi runsaasti antureita sisältävien valaisimien ja valaistuksen ohjauksen välillä ja jopa laajempiin rakennusteknisiin järjestelmiin.

Yhteenveto

Älykäs ledipohjainen arkkitehtoninen valaistus parantaa kaupallisten rakennusten valaistusjärjestelmien energiatehokkuutta. Se on myös tärkeä osa rakennuksen suorituskyvyn parantamista pitkällä aikavälillä. Diodes Incorporatedin ohjaus-, säätö- ja lediohjainmikropiirit on suunniteltu ja optimoitu ledipohjaiseen arkkitehtoniseen valaistukseen. Ne ovat keskeisiä komponentteja, joita tarvitaan arkkitehtonisen valaistuksen edistyneiden mahdollisuuksien mahdollisten hyötyjen muuntamiseen tehokkaaksi, monipuoliseksi ja kustannustehokkaaksi todellisuudeksi.

Lähde

DALI Alliance: D4i – the DALI standard for intelligent, IoT-ready luminaires

Lisätietoja

1. Electromagnetic Designs Practices for the AL8805
2. Uusien standardiliittimien ymmärtäminen ja käyttö ledipohjaisessa valaistuksessa sisä- ja ulkotiloissa