Käytä laboratoriovirtalähteiden ohjelmoitavuutta, verkko-ominaisuuksia ja johdottomia etätunnistusominaisuuksia

Virtalähteet tarjoavat erittäin laajan valikoiman nimellisarvoja, fyysisiä kokoja ja muotoja. Vaikka koon, tehokkuuden ja kustannusten optimointi on yleistä – etenkin virtarajoitetuissa sovelluksissa, kuten puettavat laitteet – on sovelluksia, joissa virtalähdeyksikön (PSU) parametreja täytyy säätää yksikön käyttöönoton jälkeen kun se on käytössä. Tämä pätee erityisesti PSU-virtalähteisiin sekä automatisoituihin testisovelluksiin ja -ympäristöihin.

Tämän seurauksena sellaiset virtalähteet ovat yleistyneet, jotka tarjoavat kentällä vaihtelevaa joustavuutta, aina ohjelmiston etäpäivityksistä tehokkuuden optimoimiseksi aina jatkuvasti päällä olevaan etävalvontaan ja -ohjaukseen tarkkuuden, skaalautuvuuden, redundanssin sekä virtalähderyhmien tehokkaan kuormantasauksen varmistamiseksi. Ohjelmoitavuusominaisuudet voivat nopeuttaa tuotesuunnittelua ja arviointia, parantaa järjestelmän toimivuutta sekä tarjota tarvittavaa joustavuutta. Ohjelmointivaihtoehdot lisääntyvät jatkuvasti, mutta eräät niistä merkitykseltään huomattavia.

Tässä artikkelissa tarkastellaan uusimman sukupolven edistyneiden PSU-virtalähteiden rooleja, toimintoja ja ominaisuuksia. Ne ovat paljon enemmän kuin vain omavaraisia, itsenäisiä, tarkkoja ja responsiivisia virtalähteitä omissa koteloissaan. Sen jälkeen artikkelissa keskitytään uusimman sukupolven täysin verkkoon kytkettyjen ja monipuolisesti ohjelmoitavien virtalähteiden kykyihin ja ominaisuuksiin sekä niihin liittyviin hyötyihin. Esimerkkinä artikkelissa käytetäänXP Powerin PSU-virtalähteitä.

PSU-virtalähde verrattuna koteloimattomaan virtalähteeseen

Monissa tuotteissa AC/DC-teholähde on rakennettu tai puristettu samalle piirilevylle muiden piirien kanssa tai erilliselle kortille, joka on “tungettu” jonnekin laitteen nurkkaan. Toisissa tuotteissa tarvitaan kuitenkin erillinen ja riippumaton virtalähdeyksikkö. Nämä virtalähteet - joita joskus kutsutaan “runko-” tai “kotelottomiksi” virtalähteiksi - ovat itsenäisiä ja täyttävät tarvittavat pakkaus-, suorituskyky- ja viranomaisvaatimukset. Monia niistä ovat saatavana useilta toimittajilta lisä- tai vaihtoehtoisina virtalähteinä muodon, sopivuuden ja toiminnan suhteen.

Näissä virtalähteissä ei ole käyttöliittymää, koska sellaista ei tarvita (kuva 1). XP Powerin UCH600PS36 (36 volttia, 4,16 ampeeria (A) ja 600 wattia (W)) on tyypillinen esimerkki kotelottomasta virtalähteestä, Nämä sisällytetään lopputuotteeseen ilman että käyttäjä voisi enää suorittaa säätöjä sen jälkeen, kun tuote on toimitettu kentälle. Niissä on minimaaliset tulo- ja lähtöliitännät: AC-tulo, DC-lähtö ja mahdollisesti etätunnistuksen johtimet.

Kuva 1: koteloimaton virtalähde kuten UCH600PS36 on tarkoitettu sisällytettäväksi lopputuotteeseen ilman, että loppukäyttäjä pääsee siihen käsiksi ja ilman että sen erilaisia suorituskykyparametreja voitaisiin säätää. (Kuvan lähde: XP Power)

Tekniset projektit tarvitsevat sitä vastoin virtalähteen joustavalla ja helppokäyttöisellä käyttöliittymällä, jossa käytetään kytkimiä, nuppeja, dynaamisia painikkeita, mittareita, osoittimia ja jopa aakkosnumeerisia näyttöjä. Nämä täysin säädettävät PSU-virtalähteet mahdollistavat parametrien helpon säädön, mukaan lukien lähtöjännite, maksimivirta sekä jännitteen/virran rajoitus. Ne palvelevat suunnitteluryhmän tarpeita suunnittelun, prototyyppien arvioinnin ja virheenkorjausvaiheiden aikana, ja niihin viitataan yleensä nimellä työpöytä- tai laboratoriovirtalähde. Ne voidaan myös kiinnittää telineeseen kiinteää, puolipysyvää järjestelyä varten. Tämä parantaa mukavuutta ja siisteyttä osana automaattista testilaitetta (ATE) tai muuta pitkäaikaista asennusta (kuva 2).

Kuva 2: PSU-laboratoriovirtalähteitä käytetään suunnittelijan pöydällä, mutta usein ne myös asennetaan telineeseen muiden testiyksiköiden kanssa, jolloin ne muodostavat kattavan ja paketoidun instrumentaatioasennuksen. (Kuvalähde: UKARANet, United Kingdom Amateur Radio Astronomy Network)

Nykyisten PSU-virtalähteiden on täytettävä paljon sofistikoidummat tarpeet kuin vain muutama vuosikymmen sitten, vaikka niiden perustoiminnot ovat samat. Peruslaatuisen jännitteen ja virran näytön sekä lähtöjännitteen arvon manuaalisen säädön lisäksi PSU-virtalähteiden on tarjottava myös muita käsin ohjattavia toimintoja samoin kuin etäkäyttömahdollisuus.

Sellaiset PSU-virtalähteet kuten XP Powerin PLS600-sarjan ohjelmoitavat DC-virtalähteet toimivat näin sallimalla toimintaparametrien säädön selkeiden ja kätevien etupaneelin säätimien kautta sekä tarjoamalla takapaneelissa erilaisia liitäntävaihtoehtoja kuten USB, Ethernet sekä analogiset rajapinnat (kuva 3). Lisäksi PSU-virtalähteen on seurattava omaa tilaansa sekä kuormitusta sekä ilmoitettava tilanteesta sekä suoraan ja etäyhteyden kautta. Tilatiedot on toimitettava sekä pyynnöstä että poikkeustapauksena. Tämä pitää yllä luottamusta sekä itse yksikköön ja että laajempaan järjestelmään.

Kuva 3: PLS600-sarjan yksiköiden etupaneeli (ylhäällä) on toimiva ja selkeä tukien samalla tehokkaita käyttäjän käyttö- ja valvontaominaisuuksia; takapaneelissa (alhaalla) on virtajohto, USB- ja Ethernet-liittimet sekä analogiset rajapinnat. (Kuvan lähde: XP Power)

Etupaneelin toiminnot (esitetty kuvassa 3 numeroilla 1 – 7) on kuvattu tarkemmin käyttöohjeessa, mutta ne ovat numerojärjestyksessä: virta päälle / pois päältä; virta-asetus; jännite-asetus; lähtö päälle / pois päältä; näyttö; ja virtalähteen lähtöliittimet johdoille.

PLS600-perhe koostuu viidestä DC-lähtöyksiköstä, alkaen 30 voltin mallista PLS6003033 DC ja päättyen 400 voltin malliin PLS6004002.5. Näiden kaikkien maksimiteho on 600 wattia.

Kattava ohjelmoitavuus tuo lisäetuja

On yksi asia todeta, että PSU on ”ohjelmoitavissa”, mutta on tärkeää selventää, mitä tämä tarkoittaa modernin PSU-virtalähteen tapauksessa. Ensinnäkin PSU-virtalähteen lähtöjännitteen on oltava käyttäjän asetettavissa, ei kiinteä; monissa tapauksissa PSU voi toimia myös käyttäjän määrittämänä virtalähteenä. Näiden primääristen parametrien arvot voidaan säätää helposti etupaneelista tarpeen mukaan. Digitaalisen näyttöjen ohella kiertosäätimet ovat edelleen mukavin tapa asettaa, säätää tai "hienosäätää" nopeasti halutut arvoasetukset.

Muiden käyttäjän asetettavien parametrien joukossa ovat tärkeät ylijännitesuojauksen (OVP), ylivirtasuojauksen (OCP) ja jopa ylitehonsuojauksen (OPP) arvot. Jälkimmäinen on hyödyllinen sovelluksissa, joissa "huolenaihe" ei ole PLS600-virtalähteen 600 W:n tehoraja, vaan enimmäisteho (jännite × virta), joka kuorman sallitaan ottaa virtalähteestä vaurioitumisen ehkäisemiseksi.

Usein säädettyään erilaisia jännitteitä, sähkövirta-, teho- tai muita asetuksia aikataulupaineessa ja stressin alla virheenkorjauksessa ja testauksessa, käyttäjät voivat epähuomiossa laiminlyödä näille tekijöille asettamiensa arvojen kirjaamisen. Tästä ja muista syistä PLS600-PSU:t mahdollistavat parametriarvojen nopean näyttämisen. Lisäksi ne kaikki tallennetaan sisäisesti, joten niitä ei tarvitse asettaa uudelleen päälle kytkettäessä.

Tällainen perusohjelmoitavuus on vasta ensimmäinen osa todella monipuolisista PSU-virtalähteistä. Monet testi- ja arviointitilanteet vaativat, että virtalähde suorittaa ennalta määritellyn reaaliaikaisen “skriptin” verkkoyhteydestä riippumatta. PLS600 -sarja tarjoaa tähän sofistikoituneen integroidun skriptausmahdollisuuden, jonka avulla käyttäjät voivat kirjoittaa räätälöityjä ohjelmia käyttäjän määrittämien lähtöprofiilien luomiseksi erilaisiin uniikkeihin vaatimuksiin ja ladata ne virtalähteeseen, jossa ne voidaan suorittaa komennosta.

Tämän ansiosta virtalähteillä voi olla monipuolinen rooli suuremmassa järjestelmässä ja siten ne voivat olla tehokas elementti tuotteen suorituskykysekvenssissä tai edistyneessä elinkaaritestissä, esimerkkinä HAL-testaus (Highly Accelerated Life Test), ja ne voivat mahdollisesti auttaa löytämään pieniä poikkeamia, jotka liittyvät lopputuotteen tehoalijärjestelmän ominaisuuksiin.

Liitettävyys ja ohjaus yksinkertaisesta verkkoon

Vaikka työpöytävirtalähteellä tulisi olla etupaneeli sekä käytännölliset ja käyttäjäystävälliset säätimet peruskäyttöä ja suoraa käyttöä varten, ne eivät riitä tehokkaalle järjestelmätason virtalähteelle. Jännitteen ja sähkövirran säätämiseen tarkoitettujen kätevien kiertosäätimien lisäksi PLS600-sarja tukee kauko-ohjausta USB:n, Ethernetin ja analogisten ohjaustulojen kautta.

Analoginen ohjaus voi vaikuttaa anakronismilta, mutta se mahdollistaa etäohjauksen perusskenaarion suoran ja helpon asetuksen ja sitä voidaan tarvita joidenkin olemassa olevien testien tukemiseen. Huomaa, että työpöytäinstrumenteilla on yleensä pitkä käyttöikä ja käytössä on yhä IEEE-488:n GPIB-väylää (General Purpose Interface Bus) käyttäviä yksiköitä. Analoginen ohjaus on kätevä myös silloin, kun virtalähdettä käytetään suljetun silmukan takaisinkytkennässä, jossa virtalähteen jännitettä täytyy säätää reaaliajassa jonkin mitatun tai johdetun jännitteen perusteella.

Tämän analogisen perusohjauksen lisäksi kaikki PLS600-PSU:t ovat LXI-sertifioituja (LAN eXtensions for Instrumentation) ja ne täyttävät siten LAN-pohjaisten laitteiden yhteentoimivuusstandardit. Standardeja LabVIEW- ja IVI-ajureita ( Interchangeable Virtual Instrument ) voidaan käyttää kaikkien tavallisten ohjelmistojen kanssa. Yksiköt tukevat sekä SCPI-komentoja (Standard Commands for Programmable Instruments) että käyttäjän kehittämiä SCPI-pohjaisia ohjelmistoja. USB- ja Ethernet-tulot ovat SCPI-yhteensopivia ja niiden LabVIEW-ajurit ovat saatavana National Instruments -sivustolta. Arvojen asetuksen ja niiden lukemisen luotettavuutta varmistavat PSU-virtalähteiden sisältämät 12-bittiset DA- ja AD-muuntimet, joita käytetään jännitteen ja virran tarkkaan mittaamiseen ja mittausarvojen ilmoittamiseen.

Mahdollisuus verkotettuun etäasetukseen sekä mahdollisuus muuttaa arvoja manuaalisesti tai ohjelman valvonnassa sekä myös virtalähteen tilan raportointi ja hälytysehdot ovat kombinaatio, joka on enemmän kuin vain mukava. Se vähentää insinöörien tarvetta “olla lapsenvahtina” testattavalle yksikölle ja antaa heille mahdollisuuden etsiä ja korreloida poikkeamia kun niitä esiintyy. Tämän kombinaation käyttäminen yhdessä sellaisten instrumenttien, kuten dataloggerin tai digitaalisen oskilloskoopin (riittävällä muistilla ja sopivilla liipaisimilla), kanssa tekee käytännöllisiksi pitkäkestoisten testien suorittamisen ja sen jälkeen tulosten lataamisen kattavampaa analyysiä varten.

Etätunnistuksen ja kalibroinnin käyttö

Kaikissa virtaa kuljettavissa johdoissa ja virtakiskoissa tapahtuu virrasta ja vastuksesta aiheutuvia jännitehäviöitä. Ohmin lakia (V = IR) käyttävä peruslaskelma osoittaa ongelman suuruuden. Tämän seurauksena kuorman näkemä jännite voi helposti olla mitä tahansa muutamasta millivoltista alle virtalähteen nimellisarvon aina kymmeniin tai jopa satoihin millivoltteihin sen alle.

Yksi tapa käsitellä tätä jännitehäviötä on kompensoida sitä kasvattamalla virtalähteen nimellisjännitettä häviön verran, mutta tätä pidetään huonoina käytäntönä, koska IR-häviö kuorman käyttämän sähkövirran funktio ja siksi se vaihtelee. Tämän seurauksena kuorman näkemä jännite voi tosiasiassa olla liian korkea kun sähkövirta ja siitä aiheutuva IR-häviö ovat alhaiset.

Tästä syystä tavallinen ratkaisu on käyttää etätunnistusta kahden lisäjohdon ja Kelvin-mittausjärjestelyn avulla. Tässä konfiguraatiossa kuorman näkemä todellinen jännite mitataan ja syötetään takaisin virtalähteeseen, joka säätää lähtöä dynaamisesti siten, että kuorman näkemällä jännitteellä on aina haluttu arvo. Tätä laajalti käytettyä ratkaisua pidetään tavanomaisena käytäntönä ja se toimii yleensä hyvin, mutta sillä on eräitä haittoja.

Se tarvitsee ensinnäkin kaksi ylimääräistä johtoa. Tämä voi vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta, mutta se vähentää työpöydän selkeyttä. Toiseksi, aina ei ole helppoa lisätä kahta ylimääräistä vastukseltaan alhaista liitintä kuormaan, varsinkin jos kuorman liittimiä ei ole suunniteltu niitä silmällä pitäen. Jokainen, joka on yrittänyt liittää #24 AWG-mittausjohdon ruuvimalliseen tai muihin liittimiin, jotka on suunniteltu sähkövirtaa kuljettavalle #14/12/10 AWG-virtalähdekiskolle, tietää omakohtaisesti miten vaikeaa se on.

Lopuksi, nämä kaksi ylimääräistä mittausjohtoa voivat näyttää pelkästään passiivisilta johdoilta, mutta sitä ne eivät ole. Sähköisesti ne muodostavat takaisinkytkentäsilmukan vahvistimelle, joka sattuu olemaan virtalähde. Tällainen takaisinkytkentäsilmukka on aina altis mahdolliselle kohinalle tai jopa oskillaatiolle rajoittamattoman ja yleensä huonosti määritellyn silmukan takia. Joten vaikka etätunnistus voi ratkaista IR-häviöongelman, se voi myös aiheuttaa salakavalamman oskillaatio-ongelman virtalähteen lähdössä. Oikean tyyppistä lisäsuodatusta voidaan tarvita, mutta tällainen suodatus voi myös muuttaa ja heikentää virtalähteen dynaamista transienttivastetta.

Etätunnistus - ilman IR-häviöitä aiheuttavia johtimia

Tällaisten etätunnistukseen liittyvien mekaanisten, sähköisten ja jopa esteettisten ongelmien välttämiseksi PLS600-sarja tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan, jossa käytetään yrityksen omaa tekniikkaa, joka kompensoi nämä vastukset digitaalisesti ilman ylimääräisiä johtoja. Lyhyesti sanottuna käyttäjä käynnistää etätunnistustilan etupaneelista, oikosulkee kuorman johdot kuorman kohdalta ja asettaa virtalähteen sähkövirran vähintään niin suureksi kuin kuorman odotetaan tarvitsevan (kuva 4).

Kuva 4: XP Power PLS600 -virtalähteet tarjoavat ainutlaatuisen menetelmän IR-häviön esikompensointia varten. Menetelmä ei tarvitse ylimääräisiä etämittausjohtoja. (Kuvan lähde: XP Power)

PSU mittaa lähtövirran ja kuorman sähköjohtimien kokonaisjännitehäviön ja laskee sen jälkeen kuormajohtojen vastuksen. PSU voi tämän jälkeen säätää virtaliittimien lähtöjännitettä reaaliajassa kuorman kaapeleissa syntyvän häviön korjaamiseksi. Tämän seurauksena varsinaisessa asennuskohteessa ei tarvita erillisiä mittausjohtoja.

Kehittyneet PSU-virtalähteet tarjoavat myös joustavaa kalibrointia

Vaikka sellaiset PSU:t kuten PLS600-sarja eivät normaalisti tarvitse kalibrointia, voi olla tilanteita, joissa yksikön lähtöjännite on tarkistettava ja kalibrointisäätöjä vaaditaan. Lähtöjännitteen ja lähtövirran sekä näytetyn jännitteen ja virran kalibroimiseksi PLS600-sarja vaatii kalibroidun volttimittarin ja kalibroidun virtashuntin.

PSU on asetettu kalibrointitilaan ja sen lähtö jätetään avoimeksi vain volttimittarin ollessa kytkettynä. Lyhyesti sanottuna PSU:n näytetty arvo ja volttimittarin arvot asetetaan vastaamaan toisiaan ja PSU-paneelin painiketta painetaan arvojen rekisteröimiseksi. Seuraavaksi ulostuloon kytketään virtashuntti ja shunttiin kytketään volttimittari. PSU:n lähtöä säädetään sen jälkeen niin, että ulkoinen volttimittari näyttää tarkalleen samaa kuin virtalähteen näytössä esitetty sähkövirta (kuva 5). Huomaa, että mittarissa näytettävä jännite riippuu käytetystä virtashuntista, jälleen Ohmin lain mukaisesti.

Kuva 5: XP Power -virtalähteiden kalibrointiin käytetään suoraviivaista kaksivaiheista prosessia: avoimen piirin lähtöjännitteen mittaus ja sen jälkeen jännitteen mittaus kalibroidun kuormitusshuntin ylitse. (Kuvan lähde: XP Power)

Kuinka saada enemmän jännitettä tai sähkövirtaa

Vaikka PLS600-sarjan virtalähteitä tarjotaan jännitteen ja virran nimellisarvojen kombinaatioina, on epäilemättä tilanteita, joissa tarvitaan enemmän yhtä tai molempia näistä parametreista. Ilmeinen ratkaisu on hankkia suurempi virtalähde, mutta haittana ovat lisäkustannukset. Tätä voi olla vaikea perustella, koska sitä voidaan tarvita vain lyhyen ajan. Eräs vaihtoehto on ajatella kahden tai useamman PLS600-virtalähteen asettamista sarjaan suuremman jännitteen muodostamiseksi tai rinnakkain suuremman virran muodostamiseksi.

Jännitteen tai virran lisäykseen ei kuitenkaan riitä vain kahden virtalähteen kytkeminen sarjaan tai rinnakkain. Kun ne yhdistetään tällä tavalla, tapahtuu todennäköisesti yksi kolmesta asiasta:

1. Konfiguraatio ei tuota tarvittavaa lähtöä, sitä ei voi kontrolloida ja virtalähteet todennäköisesti vaurioituvat
2. Konfiguraatio toimii jollain tavalla, mutta ei tarjoa tarvittavaa suorituskykyä, tarkkuutta, johdonmukaisuutta ja luottamusta
3. Kaikki toimii hienosti joko hyvän onnen (tämä ei yleensä ole hyvä suunnittelutaktiikka) tai hyvin harkitun suunnittelun ansiosta

Tulokset 1 ja 2 ovat epätoivottuja ja eikä niitä voida hyväksyä, vaikka onkin olemassa tapoja jossain määrin kiertää niiden puutteita huolellisesti valittujen ja mitoitettujen ulkoisten komponenttien avulla, esimerkkinä virranjakovastukset ja erotusdiodit (kuva 6). Samanlaista järjestelyä käytetään jänniteparien muodostamiseen. Vaikka se toimisikin, kokonaissuorituskykyä rajoittavat heikomman virtalähteen ominaisuudet sekä lisättyjen komponenttien väliset epäsuhteet. Nämä myös heikentävät kokonaissuorituskykyä.

Kuva 6: Ulkoisia komponentteja, kuten virranjakovastuksia (vasen) tai erotusdiodeja (oikea), voidaan käyttää kahden virtalähteen kytkemiseen rinnakkain piirin virransyöttökyvyn kasvattamiseksi, mutta tämä heikentää sen suorituskykyä. (Kuvan lähde: XP Power)

Tästä syystä yleinen ajatus on, että sovelluksen mukaan mitoitetun yhden virtalähteen käyttäminen aiheuttaa paljon vähemmän ongelmia kuin kahden tai useamman kytkeminen rinnakkain tai sarjaan. Haluttu lopputulos #3 ("toimii hyvin") voidaan kuitenkin saavuttaa, jos virtalähteet on erityisesti suunniteltu käytettäväksi sarjaan tai rinnakkain kytkettyinä. PLS600-perheen virtalähteet on suunniteltu tällä tavalla.

Jotta PLS600-virtalähteet voitaisiin kytkeä rinnakkain tai sarjaan, yksi virtalähde on asetettava isäntälaitteeksi ja muut virtalähteet on asetettava orjalaitteiksi. Enintään kaksi (identtistä) virtalähdettä voidaan kytkeä sarjaan jännitteen kasvattamiseksi ja enintään neljää identtistä yksikköä voidaan käyttää rinnakkain virran kasvattamiseen. Isäntä- ja orjayksiköt asetetaan ja määritetään etupaneelin kautta. On myös ymmärrettävä eräitä enimmäisrajoja turvallisuuteen ja suorituskykyyn liittyvistä syistä.

Asennus telineeseen ja pinoaminen parantavat mukavuutta, järjestystä ja tehokkuutta

Suunnittelijoiden työpöytien ulkonäkö vaihtelee kohtuullisen siististä uskomattoman sotkuiseen. Tosiasia on että useat työpöydät ovat aluksi siistejä, mutta usein tavarat vain "kerääntyvät". Virtalähde tai monta virtalähdettä johtoinen lisäävät työpöydän sotkuisuutta. Eräissä tapauksissa PSU on osa instrumentoinnin kokoonpanoa, joka on asennettu telineeseen. Tähän voi olla useita syitä:

• Se on osa erillistä ATE- tai pitkäkestoista arviointiprojektia
• Järjestelmän integriteetin ja luotettavuuden parantamiseksi varmistamalla, että kaikki on niille määrätyillä paikoillaan ja kaikki kaapelit on järjestetty huolellisesti ja kaikissa kaapeleissa käytetään vedonpoistajia
• Järjestelmää on voitava siirtää ja se on voitava asentaa tarvittaessa uudelleen

Näistä syistä XP Power tarjoaa PLS600-virtalähteillePLS600-telineasennussarjan (kuva 7).

Kuva 7: XP Power PLS600 -telineasennussarja helpottaa yksittäisen PLS600-yksikön asennusta. Kaksi yksikköä voidaan myös asentaa vierekkäin laitetelineen vakiorunkoon. (Kuvan lähde: XP Power)

Koska kaikki PLS600-sarjan jäsenet ovat saman kokoisia, sarjaa voidaan käyttää niiden kaikkien kanssa. Virtalähteen asennus tätä sarjaa käyttämällä on nopea ja yksinkertainen tehtävä, ja sarjan avulla kaksi virtalähdettä voidaan asentaa vierekkäin.

Yhteenveto

Laboratoriovirtalähteet poikkeavat muodoltaan ja toiminnaltaan suuresti sulautetuista yksiköistä, jotka tarjoavat vain vähän tai ei lainkaan käyttäjän säätömahdollisuuksia. Työpöytä- tai laboratoriovirtalähteet ovat essentiaalisia instrumentteja prototyyppien kehittämisessä, virheenkorjauksessa ja testaamisessa samoin kuin paikkaan sidotuissa testipisteissä. Hyvin suunniteltu ja monipuolinen laboratoriovirtalähde, esimerkkinä XP Power PLS600 -sarja, tarjoaa sekä erinomaisen suorituskyvyn että tehokkaan ja joustavan käytön edellyttämät lisäominaisuudet ja toiminnot aina kätevästä etupaneelissa suoritettavasta ohjauksesta verkkokäyttöön ja skriptipohjaiseen ohjelmoitavuuteen.

Lähteet

1. XP Powerin PLS600-sarjan AC-DC-virtalähteet
2. XP Powerin PLS600-sarjan ohjelmoitavien DC-virtalähteiden käyttöopas
3. XP Powerin PLS600-sarjan ohjelmoitavien DC-virtalähteiden ohjelmointiopas